Maaginen kesäkisa: Mitä tehtäviä toteutin kesäkuun aikana?

 Olikin ehkä jo aikakin palata blogin pariin... Toukokuussa saatiin kirjagramin puolella porukka kasaan Maagiseen kesäkisaan! Joukkueemme nimi on Helteisen haltiametsän voittajajengi. 

Edetään numerojärjestyksessä, ensimmäisenä tehtävä 71. Tee ystävyysranneke. 

Jokunen vuosi takaperin törmäsin ystävyysrannekkeisiin Pinterestissä ja oli pakko opetella! Sinäisenä kesänä muutama miun ystävä näitä sai. Olipa hauskaa muistella miten ystävyysrannekkeita tehtiinkään! Youtubesta löytyy hyviä tutoriaaleja erilaisiin kuvioihin ja muotoihin. 

161. Rakastu johonkin uuteen asiaan. 

Mie en nuorempana ollut laisinkaan käsityöihminen. Koulussa valitsin aina puutyöt, koska kässätunneilla olin aina ihan pihalla. Kyllä ompeluajokortin sain, virkkasin kapenevan pipon sekä ompelin bokserit. Aikuisena innostuin ensin virkkaamisesta. Pyysin mummiani opettamaan isoäidinneliön ja siitä se sitten lähti. Seuraavaksi tuli neulominen ja tänä kesänä nähtävästi ompelu! Ompelin ensimmäistä kertaa sitten yläkoulun, vaatteen. Löysin kangasta Fidasta ja Youtubetutoriaalin avulla toteutin ihanan ensimmäisen hameeni. Haluaisin heti tehdä seuraavan taskuilla!'

Tutoriaaliin pääset tästä!

195. Lue jokin viihdekirja.

Annie Lyons - Pommisuojan lukupiiri 

𝖠𝗎𝗅𝖺 & 𝖢𝗈 𝟤𝟢𝟤𝟥 𝗌𝗎𝗈𝗆. 𝖠𝗇𝗇𝖺-𝖬𝖺𝗋𝗂 𝖱𝖺𝖺𝗌𝗄𝖺

’’Lontoo 1938. Vanhaa kirjakauppaa pitävä Gertie Bingham on surun murtama: rakas aviomies Harry on kuollut, ja seuraa Gertielle pitää enää vanha labradorinnoutaja Hemingway. Samaan aikaan Euroopassa tuhannet juutalaiset pakenevat Hitlerin Saksasta turvallisempiin maihin. Yksi heistä, teini-ikäinen Hedy, päätyy Gertien hoteisiin. Sota tulee myös Lontoon ylle. Ilmahälytyksistä ja pommisuojaan juoksemisesta tulee arkipäivää, mutta Gertie sekä Hedy saavat idean järjestää pommisuojan lukupiirin.’’

Miun piti ennen tätä tehtävää ihan tarkistaa mitä on viihdekirjallisuus, haha! Kirjallisuutta, joka viihdyttää? Hyvän mielen lukemista? Tarinat, jotka koskettavat? Annie Lyonsin Pommisuojan lukupiiri osuu täydellisesti näihin. Lainaus kirja-arviostani:

Annie Lyonsin Eudora Honeysett voi hyvin, kiitos oli miulle ihana lukukokemus ja iso kiitos sinulle, joka suosittelit tutustumaan kirjailijan muihinkin teoksiin! Tämän innoittamana nappasin kirjastosta mukaani Pommisuojan lukupiirin, ja tämäkin tarina osoittautui kovin ihastuttavaksi, vaikka sen keskellä oli sotaa ja kuolemaa.

Rakkaus kirjoihin ja ystävyyden kuvaus lämmittivät tosi paljon, etenkin kun samaan aikaan Hedy eli jatkuvassa pelossa siitä, mitä hänen perheelleen Saksassa tapahtuisi. Kirjassa oli paljon surua, mutta sen vastapainona toivon hetkiä ystävien keskellä.

Instagram postaukseen pääset tästä!

262. Tee dippivihanneksia. 

Juhannuksena oli hyvä hetki dippivihanneksille! Olen vähän rajoittunut syöjä, joten vihanneksiksi valikoitui porkkanat ja kurkut. Lisäherkkuina mansikat sekä sipsit. Dippinä ainainen valkosipuli, muut ei käy! Tämä herkkutarjotin + Criminal Minds = täydellinen juhannus. 

Vaikeat tehtävät: 

69. Lue 70 sivua päivässä viikon ajan. 

Tykkään seurailla aina välillä lukemistani. Olen tehnyt Instagramin puolella muutamia ''viikko sivuina'' postauksia ja niitä on hauska tehdä! Tällä kertaa viikon kirjoina olivat seuraavat: 

Travis Baldree - Legendoja ja latteja
Edith Arkko - Aurora/Eino
Ann Napolitano - Kaunokaisia
Riley Sager - Middle of the Night
Richard Osman - Torstain murhakerho

Pakko sanoa, että pidin jokaisesta lukemastani kirjasta! Ann Napolitanon Kaunokaisista tykkäsin ja en tykännyt? Hämmentävää! Legendoja ja latteja oli ihastuttava nopea lukukokemus. Aurora/Eino ensimmäinen selkokirja, jonka olen koskaan lukenut. Middle of the Night ja Torstain murhakerho piti jännitystä ihanasti yllä. Loistavat kirjat siis!

Torstai: Legendoja ja latteja 240 sivua
Perjantai: Aurora/Eino 294 sivua + Kaunokaisia 42 sivua
Lauantai: Kaunokaisia 128 sivua
Sunnuntai: Kaunokaisia 135 sivua + Middle of the Night 63 sivua
Maanantai: Middle of the Night 138 sivua
Tiistai: Middle of the Night 62 sivua + Kaunokaisia 40 sivua
Keskiviikko: Kaunokaisia 134 sivua + Torstain murhakerho 53 sivua

Instagram postaukseen pääset tästä!

15.6.-22.6. oli mahdollista toteuttaa lisätehtäviä, joista sai kolme pistettä. Yksi näistä tehtävistä oli kävele alusta loppuun jokin retkeilyreitti, minimissään 3 km. Kävin kiertämässä koirani Navan kanssa Onkilammen patikkapolun, jonka pituus on 4 kilometriä. Se on yksi lempi reiteistäni, sillä matkan varrella on paljon pitkospuita. Rakastan pitkospuita! Se on myös sopivan mittainen pieni ympyräreitti. Onkilammen patikkapolku kiertää nimensä mukaisesti Onkilammen ympäri. 

Näin blogipostauksen myötä voikin todeta, että tulihan sitä kuukauden aikana tehtyä vaikka mitä. Pieni kilpailuvietti on nostanut päätään ja haaveilen esimerkiksi vaikean tehtävän numero 25. Pyöräile 100 km putkeen, toteuttamisesta. Kesäkuussa minun piti myös toteuttaa mm. tatuoinnin ottaminen, mutta se jäi harmikseni nyt tältä kuulta. Ehkä vielä ennen kisan loppua tämä toteutuu? 

Ihanaa kesän alkua ja let's go Helteisen haltiametsän voittajajengi. <3 

Lue Lisää

KAISA VIITALA - KLAANIN SUOJELUKSESSA

Romantiikkaa ja salaisuuksia 1700-luvun Skotlannissa! Lumoavan Nummien kutsu -sarjan toinen osa.

''Agnes on nyt Fingalin vaimo ja Gilleshielin emäntä. Seesteinen elämä Ylämaalla ei kuitenkaan jatku kauan, sillä pariskunnan on lähdettävä Edinburghiin hoitamaan klaanin kauppasuhteita.

Kaupungissa Agnes joutuu kohtaamaan menneisyytensä virheet, ja kaiken lisäksi yllättävä tragedia käynnistää hurjan huhumyllyn. Agnes kipuilee vaimon roolissaan raajarikkoisuutensa ja turhaan odottamansa raskauden parissa, ja Fingal on yhä poissaolevampi ja salailevampi. Kestääkö heidän rakkautensa?''

Karisto 2025. 

Ah, paluu Ylämaalle ja Nummien kutsu -sarjan äärelle. Tätä kirjaa olen odotellut siitä saakka, kun ensimmäisen osan sain luettua. Tosin huomasin lukemisen aloittamisen jälkeen, että olisin voinut uudelleen lukea Klaanin vieraana ja sitten siirtyä Klaanin suojeluksessa pariin. Olin jo hieman unohtanut mitä kaikkea tapahtui edellisessä osassa, mutta olipahan yllätyksiä kirja täynnä!

Olen pienestä pitäen rakastanut historiaa ja historiallisia romaaneja. Hurahdin Outlander -sarjaan muutama vuosi takaperin ja se vahvisti omaa kaipuuta Skotlantiin. Kaipuuta, vaikken ole siellä käynytkään. 

On ollut ihanaa tutustua Kaisa Viitalan tuotantoon, sillä voiko olla parempaa kuin kotimainen kirjailija, joka kirjoittaa 1700-luvun elämästä Skotlannissa! Yksi asia joka tekee Nummien kutsu -sarjasta itselleni erityisen, on sen päähenkilö. Historiallisissa romaaneissa vammaisia hahmoja nähdään harvoin, etenkään päähenkilöinä. Agnes ei kuitenkaan ole ''vain'' sivuhahmo tai pelkästään fyysisen rajoitteensa määrittelemä, vaan itsenäinen ja monitasoinen henkilö, jonka tarina kantaa. Kirjan edetessä lukija saa seurata kuinka hän kasvaa itsevarmemmaksi ja löytää yhä vahvemmin oman äänensä – vaikka elää ajassa, jossa vammaisuus toi mukanaan vielä suurempia haasteita ja ennakkoluuloja kuin nykyään. Viitala on ammentanut kirjan ennakkoluuloihin aineksia ihan nykypäivästä – vaikka eletään 1700-luvulla, moni Agnesiin kohdistuva asenne ja oletus on edelleen tunnistettavissa. Onkin tärkeää, että kirjallisuus tuo esiin moninaisia hahmoja ja muistuttaa, ettei kelpaaminen ole kiinni siitä, mitä ihminen pystyy tai ei pysty tekemään.

Klaanin suojeluksessa vie entistä syvemmälle Agnesin ajatuksiin ja erityisesti myös hänen epävarmuuksiinsa. Agnesin epävarmuutta lisää, ettei toivottua raskautta kuulu. Hän tuntee itsensä riittämättömäksi, hän on vammainen ja ei ehkä pysty saamaan lapsiakaan! Yleensä en välitä raskauteen liittyvistä juonikuvioista, mutta 1700-luvulle sijoittuvaan kirjaan se sopii. Klaanipäällikölle on tärkeää, että hänellä on jälkeläinen. Joku joka ottaa klaanin ja tilukset vastuulleen. Kuitenkin kirjassa Agnes itse lopulta tajuaa, että se ei ole  sittenkään niin paha asia jos Fingalin siskon lapsi lopulta perisi kaiken, jos omia lapsia ei perheeseen synny. 

Kirja onnistui herättämään paljon tunteita ja välillä ihan ärsytti! Agnes tuo esiin omaa herkkyyttään ja huomasin itsessäni turhautumista tai ainakin jollain tavalla koin oloni epämukavaksi. Olen itse herkkä ihminen ja saatan itkeä jos yritän kertoa hankalista tunteistani jollekin. Ehkä tunnistin Agnesissa itseäni? Herkkyyteeni on liittynyt häpeää, joka varmaan nosti päätään kirjaa lukiessa. Ken tietää! 

Rakastan sitä, kun kirjat herättävät ihastusta ja samaan aikaan turhautumista. Oli hetkiä, jolloin teki mieli ravistella muutamia hahmoja, pohtia heidän valintojaan mutta myös istahtaa heidän kanssaan teekupillisen äärelle. 

Ja sitten on se kieli! Ylämaat, nummet ja gaelinkieliset fraasit veivät taas ihan omaan maailmaansa. Ehkä pitäisi etsiä joku opettamaan tai pelata duolingoa, ettei tarvitsisi vain tyytyä fiilistelemään sanojen kauneutta ilman, että oikeasti ymmärtäisi niitä. Gaeli on mielestäni niin kiehtova kieli! 

Lue Lisää

HYPPY ISLANTIIN MYSTISTEN RIKOKSIEN ÄÄRELLE

Satu Rämö - Hildur 

''Lapsuudessaan traumatisoitunut rikosetsivä ja kadonneiden lasten yksikön päällikkö Hildur Rúnarsdóttir taistelee ahdistustaan vastaan surffaamalla Atlantin kylmissä vesissä. Hildurin työpariksi saapuu suomalainen poliisiharjoittelija Jakob Johanson, joka on lähtenyt Islantiin pakoon omaa hankalaa elämäntilannettaan. 

Pian Hildur ja Jakob ovat keskellä omituista rikosvyyhtiä, kun vuosikymmeniä hämärässä olleiden salaisuuksien sumuverho alkaa vähitellen hälvetä. Kosto on ajatuksena suloinen, mutta ratkaiseeko se lopulta mitään?'' 

WSOY 2022. 

Hildur oli minulle nimeltään tuttu ja olin bongaillut kyseisen sarjan kirjoja kirjagramissa useempaan otteeseen. Kuitenkaan en ollut itse syvemmin tutustunut tähän kirjasarjaan aiemmin. Näin julkaisuja liittyen tulevaan Hildur tv-sarjaan ja ne saivat minut innostumaan. Menin heti kurkkaamaan olisiko kirjastossa vapaana ensimmäistä osaa ja pian sainkin kirjan hyppysiini. En todellakaan pettynyt!

''Hildur-dekkarisarja on valloittanut lukijat niin Suomessa kuin maailmallakin, ja sen oikeudet on myyty jo 17 eri maahan.'' 

Satu Rämön Hildur on koukuttava pohjoismainen dekkari, joka yhdistää Islannin karun kauniin luonnon ja rikostutkinnan. Kirjan päähenkilö, islantilainen poliisi Hildur Rúnarsdóttir, ratkoo rikoksia samalla, kun hän kantaa mukanaan menneisyyden haamuja. Hildurin sisarukset katosivat vuonna 1994 ja vanhemmatkaan eivät ole enää elossa. Tarina on tunnelmallinen ja jännittävä, eikä dekkarissa mässäillä raakuudella. En malttanut laskea tätä mystistä kirjaa käsistäni. Kirjassa on paljon tietoa Islannista ja imin kaikkea tietoa haltioituneena. Yksi haave matkustuskohteistani on Islanti, joka on valikoitunut sen takia, koska lapsena hullaannuin islanninhevosista. 

Hildurin lisäksi pidin erittäin paljon Jakobista, suomalaisesta poliisiopiskelijasta. Hän ja hänen neuloosinsa sai minut innostumaan hahmosta. Jakob nappasi puikot esiin aina kun oli mahdollista - hän on kuin minä! 

Satu Rämö - Rósa & Björk 

''Kunnallispolitiikan voimahahmo kuolee kiväärin luotiin hiihtoretkellään. Vihamiehiä hänellä on ollut riittämiin, mutta kenen mitta on täyttynyt lopullisesti?

Rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttir ryhtyy selvittämään henkirikosta työparinaan suomalainen Jakob Johanson. Uhrin taustoista alkaa paljastua salaisuuksia vuosikymmenten takaa. Rikostutkinta nostaa näkyviin yllättäviä tietoja myös Hildurin omasta murhenäytelmästä, pikkusiskojen selvittämättömästä katoamisesta.'' 

WSOY 2023.

Minun oli pakko saada heti seuraava osa luettavaksi! Hirmuisella vauhdilla juoksin lähikirjastoon, koska siellä oli yksi hyllyssä. Etsin kirjaa todella pitkään, kunnes vihdoin kysyin kirjastonhoitajalta, että onko teillä tätä hyllyssä. Siinähän se oli heti kirjastoon tullessa oikein näytillä, mutta olin suunnannut suoraan dekkarihyllylle. 

Rosa & Björk jatkaa Islantiin sijoittuvaa Hildur-dekkarisarjaa syventäen päähenkilöidensä tarinoita. Hildurin menneisyyden varjot ja henkilökohtaiset haasteet kulkevat yhä rinnalla. Tarinassa lukija pääsee matkaamaan menneisyyteen, aikaan ennen Rósan ja Björkin katoamista sekä sen jälkeen. Mitä silloin oikein tapahtui? Miksi perheen äiti vaikuttaa epäilyttävältä? Onko perheessä kaikki ollut hyvin? Näitä kysymyksiä pyörittelin päässäni ja en arvannut todellakaan mitä kaikkea vielä tapahtuu. 

Tämän ohessa ollaan jälleen murhatutkinnan äärellä ja salaisuudet alkavat paljastua yksi kerrallaan. Poliisiharjoittelija Jakobiin päästään myös tutustumaan tarkemmin ja koin hänen huoltajuuskiistansa niin epäreiluna. Oikeudenmukaisuudentajuni ei kestänyt ja tiedän, että vastaavanlaisia tilanteita  tapahtuu ihan oikeassakin elämässä. Jakob.💛

Jatko-osien lainausjonot ovat hurjan pitkiä ja en tiedä miten maltan odottaa, että pääsen jatkamaan tätä sarjaa! 

Lue Lisää

LAURA WATHÉN - AI SE OLIKIN ADHD

 

Tietokirja meistä, meille. 
''Mikä minussa on vialla?'' oli kirjailija Laura Wahténin toistuva ajatus, kunnes hän sai adhd-diagnoosin 28-vuotiaana. Tästä alkoi matka itsensä ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Ei ihme, jos tuntuu vialliselta, kun yrittää ängetä kuution muotoista palikkaa kartiolle tarkoitettuun aukkoon. 

Kirja kuljettaa Wathénin kuoppaisen matkan kasaantuvien mielenterveysongelmien, adhd-diagnoosiprosessin ja sen jälkeisten tuntemusten läpi. Äänessä ovat myös muut adhd-ihmiset, asiantuntijat ja tuorein tutkimustieto. Tutuksi käyvät niin neuromoninaisuus, empatiakuilu kuin maskaaminenkin. Ja se, miksi kyse ei ole ''muotidiagnoosista'' tai ''TikTok-sairaudesta''. 

Into 2025.

Odotin tätä kirjaa todella paljon ja halusin nostaa kirjan alustalle myös blogin puolella. Laitoin kirjan ensin kirjastossa varaukseen, mutta jononumero näytti kamalalta. Onnekseni voitin Kirjailijaliiton joulukalenteriarvonnasta lahjakortin Akateemiseen ja sain näin ostettua kirjan omakseni. 

Ai se olikin ADHD on informatiivinen tietopaketti ADHD:sta ja sen ohessa kokemustarina. Ääneen pääsevät myös muut adhd-ihmiset. 

''On suorastaan ilkeää, että kun ihmiset etsivät vastauksia omille ongelmilleen ja yrittävät korjata asiaa, heitä rangaistaan ja häpäistään siitä.''

Koen itselleni todella tärkeäksi vertaistuellisuuden ja tämä kirja oli minulle sitä. On aina yhtä hämmentävää lukea jotain niin osuvaa – että joku muukin tuntee samoin kuin minä. Liian helposti sitä ajautuu ajattelemaan, että itsessä on jotain vialla ja pitäisi jotenkin muuttua. 

''Neuroepätyypillisiä on ollut aina, ennen diagnoosimanuaalien keksimistä. Jos yhä useampi hakeutuu tutkimuksiin, koska ei selviä nykyajan ympäristössä, eikö syytä diagnoosien kasvuun pitäisi etsiä nimenomaan siitä ympäristöstä?''

Olen myös usein saanut kuulla, miten ''kaikilla on adhd tai autismin piirteitä'' ja ''adhd on vain muotidiagnoosi''. Wathén käsittelee kirjassaan myös tätä. Tietoisuus adhd:sta on lisääntynyt, mutta ei se tarkoita, että kaikilla olisi adhd. Moni on havahtunut epäilemään itsellään adhd:ta, koska vanhat stereotypiat ovat alkaneet jäämään taakse. Tämä on johtanut ajatukseen, että adhd olisi muotidiagnoosi. Jos adhd olisi yleinen yhteiskunnassamme, ei tällaista kirjaa olisi tarvittu – se olisi silloin normi. 

Suosittelen kirjaa kaikille, erityisesti myöhäisdiagnosoiduille ja ihmisille jotka epäilevät itsellään adhd:ta. Kirjasta voi hyötyä myös ammattilaiset sekä adhd-ihmisen läheiset. Kirjaan on koottu laajasti tietoa sekä myös erilaisia tukimuotoja, esimerkiksi millaisia apukeinoja on tarjolla, joihin ei tarvitse adhd-diagnoosia. 

Koin kirjan helppolukuiseksi ja sen voi lukea oman kiinnostuksensa mukaan, pomppien eri lukujen ja aiheiden välillä. Kirjan lopussa on myös hakemisto! 

Lue Lisää

Rebecca Yarros - Onyx Storm (Spoilereita)

After nearly eighteen months at Basgiath War College, Violet Sorrengail knows there’s no more time for lessons. No more time for uncertainty. Because the battle has truly begun, and with enemies closing in from outside their walls and within their ranks, it’s impossible to know who to trust.

Now Violet must journey beyond the failing Aretian wards to seek allies from unfamiliar lands to stand with Navarre. The trip will test every bit of her wit, luck, and strength, but she will do anything to save what she loves—her dragons, her family, her home, and him.

Even if it means keeping a secret so big, it could destroy everything. They need an army. They need power. They need magic. And they need the one thing only Violet can find—the truth. But a storm is coming...and not everyone can survive its wrath.

ENNEN LUKEMISTA 

Tätä kirjaa odotin erittäin paljon ja luin aiemmat suomennetut osat (Siivenisku & Rautaliekki) ennen Onyx Stormin julkaisua. Luin nämä julkaisuvuonna englanniksi ja nyt vielä suomennetut versiot, joka oli hyvä ratkaisu! Rautaliekkihän jää cliffhangeriin - erittäin mehukkaaseen sellaiseen, eli olikin jo aika päästä takaisin lohikäärmeiden pariin. 

SPOILERIVAROITUS

HAHMOT

Tarinassa edetään nopeasti ja vastaan tulee lukuisia uusia nimiä, joiden alkuperästä ja roolista ei aina ollut selvyyttä – ovatko ne ihmisiä, alueita vai lohikäärmeitä? Kuten aiemmissa osissa, keskiössä ovat vahvasti Xaden ja Violet, ja kirjaa on kuvattu Xadenin rakkauskirjeeksi Violetille. Turhauduin heidän suhteeseensa Rautaliekin aikana, mutta Onyx Stormissa dynamiikka kehittyi ja edellisen kirjan haasteista päästiin eteenpäin.

Itselleni jäi kirjasta erityisesti mieleen Ridoc ja lohikäärmeet. Rakastan Tairnia ja Andarnaa, mutta nyt myös Aotromia, Ridocin lohikäärmettä, joka toi huumoria ja syvyyttä tarinaan. Ridoc sai minut nauramaan useaan otteeseen, ja toivon, että hän saa lisää tilaa tulevissa osissa. 

"I--PUNCH--HATE--PUNCH--SEWING!"

Lopussa saadaan useita eri näkökulmia, kuten Imogenin, Rhiannonin ja Xadenin, mikä tuo erilaista perspektiiviä tarinaan. Kirjassa on valtavasti hahmoja, sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia. Yksi paljastus on, että Xaden ei ole pelkästään Xaden, vaan myös Professori Riorson.

JUONI

Violet kumppaneineen lähtevät etsimään liittolaisia tulevaa sotaa varten sekä Andarnan lajia. Violetilla on oma salainen tavoitteensa, löytää parannuskeino Xadenille. Matkan varrella he vierailevat uusilla alueilla, joissa jokaisella on omat sääntönsä, kulttuurinsa ja tapansa. Joillain alueilla lohikäärmeyhteys katkeaa kokonaan. Kirjassa on kohtaus, jossa Violet kohtaa hopeahiuksisen veninin, joka katoaa yhtä nopeasti kuin tulikin. Tämä herättää kysymyksiä Violetin omien hopeisten hiusten alkuperästä ja mahdollisista yhteyksistä venineihin. Vastauksia saadaan tarinan edetessä! 

Sain tietää Violetin toisen signetin (anteeksi, en muista miten tämä on suomennettu), joka vaikutti monen mielestä liian tylsältä - ainakin jos kirja-arvioita lukee. Itse en ajattele näin, vaan uskon, että toisella signetillä on paljon merkitystä tulevaisuudessa. Se jää tosin nähtäväksi. 

Rakastin juonta! Uppouduin kirjan politiikkaan ja juonenkäänteisiin kuin kissanpentu lankakerään. Totta kai Yarros on tähänkin saanut kauhean cliffhangerin loppuun. 

-Missä Broccoli?

-Minne Xaden lähti? 

-Kuka muu on venin? 

-Miksi Violetin isä teki mitä teki? 

Lue Lisää

Hitaampaa somea

Mie olen edellisen kerran kirjoittanut blogiin vuonna 2018. Blogitekstin aiheena oli ''ensimmäinen ratsastustunti'', eli tästä voi päätellä ehkä jotain mitä kyseinen blogi käsitteli. Heppoja ja erityisesti silloista ylläpitohevosta Eldistä. Miulla on myös ollut mielenterveys- sekä lifestyleblogi - blogit oli joskus isossa osassa elämääni.  

Kaikki lähti virtuaalitalleista 2000-luvun alussa. Virtuaalitallien suunnittelu, ulkoasun tekeminen ja tekstien kirjoittaminen oli tärkeä harrastus. Aina tallin valmistuttua - aloitin alusta. Jaksoin ''ylläpitää'' virtuaalitallia enintään viikon, kunnes teki mieli taas muokata ulkoasua. Virtuaalitallien jälkeen tuli blogit, youtubekanava ja lopulta Instagram. Vähän haaveilen, että perustaisin virtuaalitallin jälleen, mutta aloitetaan nyt tästä blogista. 

Olen pidemmän aikaa kaipaillut takaisin hitaamman somen pariin ja tästä syntyi blogi nimeltä Satukutoja. 

Lue Lisää